Classic Combined Dr. Martens

Metatekstinä todettakoon, että tässä artikkelissa ilmenee tekninen – tai tuonpuoleinen – vika, jonka johdosta kuvat näyttävät hyvin pieniltä. Klikkaamalla niitä saa kuitenkin suuremmiksi ja hyvälaatuisiksi. Click pictures to get bigger ones and better quality. 

Tunnen järkyttävän huonosti vaatteiden suomalaisia nimiä. Koitin vältellä tätä ongelmaa pitkään puhumalla ranskalaisesta raakamanttelista, mutta raaka on nyt kypsä. Näin ollen voisinkin todeta, että kyseessä on mac coat – pitäisiköhän se suomentaa sitten trenssiksi vaiko poplariksi vai ehkäpä trenssipoplariksi.

Takin tausta on kuitenkin se, että kaipailin jotakin pidempihelmaista. Sattumalta spottasin kymmenisen euroa kustantavan raakamanttelin Varustelekasta, jonka tilasin. Termi raakamantteli viittaa siis siihen, että hihat ja helmat olivat viimeistelemättömät ja mitoitusta ei ollut. Merkiltään takki oli Leo Nmorin Nimes vuodelta 2007. Ei siis muuta kuin takki ompelijalle kypsytettäväksi.

Takki on sangen kevyt eikä siinä ole paksua vuorta. Nappeja löytyy neljä kappaletta, jotka jäävät piiloon. Viides – ja yli nappi – jää mac-takille tyypilliseen tapaan esille.

Takki on hyvin klassisen oloinen,  kiinninapitettuna rehellisesti sanottuna hieman tylsähkö edestä päin katsottuna. Olkapäitä sensijaan koristavat poletit, jotka antavat vähän lisänäköä.  Takkiin on myös lisätty ohuet olkatoppaukset ryhdittämään sen rakennetta.

Jotta takki ei kuitenkaan tuntuisi liian klassiselta, voi linjaa rikkoa hieman muilla vaatekappaleilla revitellen. Siksi ruutukuvioitu liivi, raidallinen kauluspaita ja kuvioitu kravatti ovat hyviä vaihtoehtoja personalisoinnissa.

Oranssiraitainen paita ja kuvioitu, räikeähkö kravatti tuovat lisänäköä

Takin selkämys puolestaan on etumusta rikkaampi. Takana kulkee melko pitkä umpinainen halkio sekä lapojen välissä toinen mokoma liikkumavaraa luomaan. Näin ollen hartiat voivat heilua huolettomammin vaikka takki onkin hyvin tyköistuva. Lisäksi kaksoisventin etu on se, että ilma läpäisee kankaan paremmin eikä liikkeessä tule liian kuuma.

Kiinni

Auki

Jos  joku ihmettelee luontomiljöötä, on vastauksena  räntä,  vesisade ja kosteus. Testasin samalla takin  vedenpitävyyttä. Ohuesta kankaasta ja materiaalista huolimatta,  hylkii takki  mukavasti vettä eikä päästä kosteuttakaan läpi. Neroja nuo fransmannit! Ja no… eiköhän sitä neroutta ole hyväkin olla tämänlaisen takin suhteen.

Noh,  koko takki ei aivan samaa materiaalia  ole.  Hihansuuhun on lisätty ompelijalla mukava kaistale mokkanahkaa tuomaan hieman  näköä. Nahka myös ryhdittää hihaa, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia.

Mokkanahkaa lisättynä hihan suuhun

Mitäpä muuta lookiin? Dr. Martens -bootsit ovat ehdottomasti yhdet suosikeistani. Niillä luo myös kivaa ”kapinahenkeä” liian perinteisen takin luomaan vaikutelmaan. Loppu on kaiketi asenteesta ja mielikuvituksesta kiiinni.

In the end stands the truth. Something in English. I finally got my tailored mac coat. The coat itself is a classic one, a bit boring but very useful especially when wearing blazers. This mac coat is a very good choice because it is wind, humidity and ”water” resistant. So you won’t get wet easily – well if you remember to take your umbrella with! Combined with Dr. Martens 1460 boots the outfit gets a nice touch of rebel-ish character.

Adjöö!

– Smucci

Too Sunny Sunday – Very Dark Look

Jotta kun olen enemmän harmaan sään ystäviä. Ja sateen – erityisesti sen. Sitten kevät keksiikin, että onpa hyvä aika alkaa kurkistella horisontista. Aurinko alkaa paistaa. Kun keli kirkastuu, Smucci synkistyy.

Sunny day – dark look

Noh, sitten kun on tarpeeksi tullut synkisteltyä, pitää myöntää sekin fakta, että ulkonakin on käytävä. Kun ulkona on pakkasta, on hyvä laittaa päälle myös takki. Joulun aikoihin kirjoittelin tänne voittamasti päällystakista esitellen muun muassa takin nappihalkion. Yksikään kuva ei kuitenkaan demonstroinut sitä, miten takki käyttäytyy istuttaessa – muutama ystäväni on sitä jopa kysynyt. Siispä pari kuvaa siitä, mutta sitä ennen muutama otos takista paristakin kuvakulmasta niille, jotka manttelini ensi kertaa näkevät.

  

Kuvat ovat nyt melkein oikealta kyljeltä, edestä ja vasemmalta kyljeltä – tai sitten ei pätkääkään sinne päin. Onkin siis aika tarttua punaiseen lankaan. Jokainen tietää, kuinka takki muuttuu pussimaiseksi istuttaessa. Voitte vain kuvitella, miltä näin pitkä palttoo kiinni napitettuna näyttäisi. Vaan ei hätää. Takin halkio on ratkaisu. Aivan samalla tavoin kuin frock-takeissa halkio nousee selkään saakka. Tämä mahdollistaa liepeiden vapaan liikkumisen. Kun takin liepeet eivät ole sidottuna toistensa liikkeisiin, ne mukautuvat hyvin niin kumarrettaessa, kyykistyttäessä kuin istuttaessakin.

Yllä olevasta kuvasta ilmenee hyvin se, kuinka liepeet pääsevät asettumaan vapaasti. Kun pitkä takki saa liikkua luonnollisesti, se ei ala pussittaa istuttaessa. Liepeet taittuvat nätisti alle ja helmat pysyvät suorina.

Istua voi muutenkin kuin perinteisesti. Kääntää vaikkapa tuolin toisin päin – tai levähtää kaupungilla ties minkä kukkapurkin päällä. Aina liepeet eivät siis jää istujan takaliston alle. Tällöin avonainen halkio mahdollistaa luonnollisen pudotuksen. Takki säilyttää suoran muotonsa takaa. Mikäli halkio olisi suljettuna, muoto olisi kupera ja kaareva eikä laskeutuisi takin leikkauksen mukaisesti.

For the foreign readers – most of you come from UK and USA. The main purpose of this post was to answer the question: how the coat reacts to different kind of positions of sitting? That is not so important. The most important thing is the video below. That’s for you my dear foreign readers.

Thank you!

Adjöö!

– Smucci

Super-Lenghty Duster-Like Overcoat

Vihdoin sain talvitakkini. Sellaisen, joka ylettää humanistillakin aivan nilkkoihin saakka. Pitää muten lämpöisenä merituulessa Helsingin katuja tallatessa. Se on hyvä se. Takista kuuluu kiitos Sonera X:n kampanjalle. Lisäksi on kiitettävä niin ystävääni Annia siitä, että hän uskollisesti levitti hakeustani eteenpäin kuin ystävääni Ollia, joka napsi tämän postauksen valokuvat. Kiitos.

Takki itsessään on, noh… ruskea ja pitkä. Kangas on 60% villaa, 40% viskoosia, vuoren ja päällykankaan välissä on tuulensuojakangas vielä erikseen. Kangas on myös hyvin raskasta, mutta tästä seikasta huolimatta myös hyvin, hyvin köykäisesti lainehtivaa. Ennen varsinaisia käytännön fotopiktuureja haluan esitellä muutaman teknisen seikän kuten vuoren ja halkion.

Räikeä vuori ja povitaskun pielinen antavat kivasti kontrastia

Vuori itsessään on kirkkaan sininen, povitaskujen piliset puolestaan kirkkaan oranssit. Muutoin hyvinkin tasaruskeaan takkiin nämä seikat tuovat kummasti eloa – kuin joulupukinpunainen (anteeksi värisokean termini) Crombie-takkiin. Vuoressa kulkee myös heikko kalanruotokuvio.

 

Takahalkio ylettyy selän puolelle saakka. Halkiota voi avata ja sulkea mielensä mukaan kätevästi napituksen avulla. Tästä on eritoten se hyöty, että se lisää takin käyttökuukausia – umpinainen selkämys mahdollistaisi vain talvikäytön, mutta näin takkia voi käyttää pitkälle kevääseen ja aloittaa aikaisin syksyllä, kun halkio lisää mukavuutta eikä savupiippu-efektiä pääse tapahtumaan.

Rintapielinen

Rintapielestä löytyy kolme nappia takin sulkemiseen sekä lisäksi yksi koriste nappi kummaltakin puolelta. Takin voi napittaa kummalta puolelta hyvänsä, joten kyseessä on unisex-malli. Kahden nappirivin etu on myös se, että kuljeskeltaessa napit auki, toinen puoli ei näytä vajaammalta kuin toinen.

Napit auki

Villasekoite takaa sen, että takki tulee nöyrtymään ajan kanssa. Näin ollen voikin helposti ennustaa, että tulevaisuudessa pieliset eivät nappit avoinna ole enää hyvin lähekkäin toisiaan, vaan ne tulevat taittumaan hieman taaemmas luoden avonaisemman vaikutelman.

Napit kiinni

Takki on kavennetettu siten, että se on alhaalta hieman leveämpi kuin ylhäältä. Tällätavoin vältytään tasapaksulta makkara-vaikutelmalta. Takissa on myös kaksi erittäin suurtta, mutta melko huomaammattomilta näyttävää taskua. Kaulus on myös mahdollista nostaa ylös, mikäli tuulinen keli ja kylmä viima niin vaativat.

Takaa päin napit suljettuina

Kun napit on napitettu ja kuva räpsästään selkäpuolelta, voi tyköistuvuuden nähdä hyvin. Samalla myös pitkä halkio erottuu edukseen. Yläselässä on myös omanlaisensa halkio, mikä lisää joustavuutta liikuskeltaessa. Tästä syystä takin saattoikin päällystakin tehtävästään huolimatta kavennuttaa erittäin istuvaksi.

Hieman eri kulmasta

Kuviin ilmestyi huivi pari fotoa sitten. Huivi on paitsi erittäin mukava varustus talvella luomaan lisälämpöä meikämandoliinin kaltaiselle, niin myös antamaan näköä yksiväriseen takkiin.

Räikeä vuori näkyy kauas

Vuori ja povitaskut erittuvat kauas hyvin – toivottavasti paremmin kuin irvistykseni. Samalla avonaiseksi levitettynä takin koko konkretisoituu paremmin.

Rio de Janeiro

Seuraavaksi hieman kuvia siitä, miten takki käyttäytyy eri asennoissa sekä miltä takki näyttää eri kuvakulmista.

Ay, ay , Captain

 

Kyseisillä skeittirampeilla olen ottanut kuvan miltei joka talvi. Viime talvena fotoa ei napattu allekirjoittaneen henkilökohtaisten kommervenkkien vuoksi.

Here is a very short English video brief about my new coat. The coat – as you can see – is very long, duster-like and made of wool blend. Well… I won’t bore you by explaining everything. You can watch the video and see all the pictures in this very article. If you have questions, I’ll do my best to answer them!

Kaikki hauska loppuu aikanaan – en tiedä miksi kirjoitin tuon. Nautin suuresti tämän artikkelin väsäämisestä, uskokaa pois. Nyt on kuitenkin aika jatkaa joulunpyhien tekemisiä; laittaa kohta sauna lämpeämään ja käydä happihyppelyllä raikkaassa ulkoilmassa. Seuraava postaus käsitteleekin joululahjojani.

Adjöö!

– Smucci

Some coats & scarves

Tätä manttelia isoisän isä jo kantoi, ja minulle sen perinnöksi isäni antoi. Se on harmaa hajuton, ylettyy maahan asti, se on liian kylmä talvella ja kesällä se hiostaa. Näin laulaa Markus Bäckman kappaleessa Koska ne huomaa, joka löytyy muuten Spotify’sta. Suosittelen kuuntelemaan. Kyseinen ääninäyttelijä ja ohjaaja tekee muutoinkin aika mukavaa musiikkia. Kuten laulunpätkästä saattoi päätellä, esittelen teille aluksi harmaan takkini. Kyseinen villakankainen takki on muutaman vuoden vanha, Selectedin mallistoa. Kangas on paksua ja raskasta – takki painaa yksin miltei kolminkertaisesti verrattuna laivastonsiniseen smart coatiini. Tästä samaisesta syystä takki on myös erittäin lämmin. Villakankaalla on kuitenkin paha tapa venyä. Venyminen – kuten kutistuminenkin – ovat vaatteiden kohdalla melko yleisiä ilmiöitä. Erityisen hankalaksi kumpikin ilmiö tulee, mikäli ihmisruumiin massa muuttuu eli suomeksi sanottuna läskiä joko kertyy tai lähtee.

 

Kuten kuvista näkee, takki todella on muhkea. Siispä voi vain kuvitella, miten typerältä perunasäkiltä tällainen voi liian isona näyttää. Sekä edellisissä, että tulevissa kuvissa takki on viettänyt jo laatuaikaa ompelijan kanssa. Mitoitin takin siten, että saan sen alle mahtumaan hyvin bleiserin ja tarvittaessa myös liivinkin.

   

Kaiken kaikkiaan edessä on viisi nappia, mutta kun niistä sulkee vain kolme, rusetti näkyy hyvin! Taskuja on neljä. Kaksi tavaroille (yleensä taskuihin kertyy mitä kummallisimpia tavaroita – tälläkin hetkellä erään takkini taskussa on ongenkohoja, tulitikkuja, taskulamppu, rullamitta, aurinkolasit, muistivihko – mutta en jatka listaa nyt enempää) sekä toiset kaksi taskua käsien lämmittelemiseksi. Takin halkiossa on nappi, joten haluttaessa halkion saa vaivatta auki. Takki on ehdottomasti mukavampi tyköistuvana, vaikka paksuhko ja melko pitkäliepeinen liivi saikin helman pullottamaan hieman hullunkurisesti.

Mutta! Huivi on tärkeä osa minua aina vilpoisella kelillä. Mitä pidempi huivi, sitä iloisempi olen. Kai se liittyy pituuteen; kun on itsekin hujoppi, haluaa myös kaikkea pitkänsorttista ylleen.

Huiviin on käytetty 7 veljeksen lankaa.

Toisaalta… Joskus tuli tehtyä imitaatiokeikkojakin kaiken maailman kissanristiäisiin. Jostain syystä minulla on aina tarve piristää ihmisiä ja saada pimeinä vuodenaikoina suut mutrulta hymyyn. Seuraavanlainen yhdistelmä voisikin olla siihen sopiva!

Peek-a-boo!

Isänpäivä-viikonloppuna takkini oli kuitenkin vielä ompelijalla. Siispä pitikin turvautua trenssikankaiseen, tummansiniseen, duffelinnappiseen ”purjetakkiini”. Tässä kohtaa haluan kiittää tyttöystävääni, joka ystävällisesti kuvasi ”hitusen” parempia kuvia kuin edelliset. Kiitos 🙂

 

Takin kangas on erittäin vahvaa, joten takki pitää erittäin hyvin tuulta. Olen käyttänyt tätä takkia myös kaatosateessa. Kangas voi hieman kostua, mutta en ole koskaan saanut sitä läpimäräksi. Yllättäen se siis myös kuivuu nopeasti! Erityisesti napit piristävät takin ulkoasua. Koska kangas on paksua ja jäykkää, on takin hyvä olla sopivan väljä. Syksyllä 2013, kun H&M myi kyseistä takkia, näin aivan liian monta liian tyköistuvaa tyksilöä. Kun kangas on vahvaa ja takki liian tiukka, tulee herkästi liian kuuma – mutta takkia käytettäessä liian moni mies käveli kuin pingviini tai gorilla, koska joustavuutta ei juuri ole.

Koska minulla sattuu olemaan pitkiä huiveja useampi kappale, en säilytä kaikkia samassa paikassa, vaan olen ripotellut niitä sinne sun tänne, missä aikaani nyt satun viettämään. Tästä syystä tuona lumisena viikonloppuna, joka muistutti ideaalia joulukorttimaisemaa, käytössäni oli ensimmäinen pitkä huivini. Huivi on kudottu myös 7 veljestä käyttäen, väriltään puna-keltainen. Sain huivin mummoltani muistaakseni alkutalvesta 2008. Puna-keltainen väritys viittaa silloiseen espanjanopettelemiskauteeni. Pituudeltaan tämä huivi on tosin vain kolmisen metriä.

Now it is time for a short, English briefing. The first, grey, woollen coat is made by Selected. The coat is really thick and heavy but that’s why it is very warm too. There are five buttons, but should I wear a bow tie, I button up only three of them. There are also four pockets; two of them for stuff like gloves and pens etc. and two for warming up hands when one is feeling cold. I took the coat to a tailor and now it is fitting perfectly; I can wear a thick blazer or a not-so-thick blazer and a waistcoat at the same time.

The second coat with duffel-like buttons is made by H&M. I bought it about a year ago and I must confess, that it’s been surprisingly good! The fabric is very thick trench, so the coat protects not only from wind but also high humidity and water.

But then the scarves I have. I really love extra-long scarves. I have few of them in different kind of colours. My grandmother knitted them for me. I got the red-yellow one in 2008. It’s about three meters long and very thick and warm. The blue-green one is about one meter longer and knitted of the same string than previous one.

Nyt kun on rustattu muutama lause myös lontooksi, niin voin hyvillä mielin kertoa, että seuraava päivitykseni tulee koskemaan myös takkeja. En tosin ole aivan varma, ennätänkö viedä toisen niistä ompelijalle kuinka nopeasti. Seuraava postaus tuleekin hieman harkitussa aikataulussa. Jos toisen takin saaminen sopivaksi vie liian kauan aikaa, teen jo valmiista yksilöstä oman postauksensa. Näin loppuun on myös hyvä pahoitella tämän päivityksen surkeaa kielellistä ja kieliopillista laatua, mutta olen viime aikoina lukenut turhan monta tieteellistä artikkelia, jotta luovuus säilyisi aivan iltaan saakka!

Adjöö!

– Smucci

Navy Smart Coat + Introduction Video In English

Vaikka kolmas peruslookini on esittelemättä, haluan antaa parrasvaloissa paikan uudelle laivastonsiniselle takilleni, joka saapui Briteistä parisen viikkoa sitten. Takki itsessään on erinomainen, eikä minulla ole lainkaan moitittavaa, mutta toisaalta olisi hauskaa, mikäli sitä olisi saatavilla myös lohenpunaisena. Noh, aina ei voi voittaa!

Tässä hän on, ei aivan edustavimmassa positiossa, mutta kuitenkin!

Vaikka kuva itsessään ei tee tälle erinomaiselle vaatekappaleelle kunniaa, erottaa siitä kaiken olennaisen. Takissa on kolme nappia, sivutaskut sekä rintatasku. Sisäpuolelta puolestaan löytyy puolestaan kolme taskua lisää; kaksi povitaskua ja yksi pienempi tasku takin puolen välin kieppeiltä. Takki on villan ja puuvillan sekoitetta, eikä pituudestaan huolimatta paina enempää kuin tweedini. Smart coat ei ole myöskään slim fit -malli, vaan se hulmuaa mukavasti tuulessa sekä liikuskellessa.

Napit ovat suuret ja kuvioudut, vaikkakin silti hyvin yksinkertaistetut. Ompeleet ovat lujaa tekoa eikä napinläpi ole lainkaan liian suuri – kuten monesti esimerkiksi H&M’n takeissa, vaan koko on juuri oikea. Napittaminen on helppoa eikä takki aukea lujemmassakaan menossa.

Kummastakin hihasta löytyy neljä pienempää nappia, kuvioiltaan samanlaisia kuin isommatkin. Oikein mukava yksityiskohta, mikäli miettii, että laivastonsininen takki ilman erikoisempia kuvioita tai ompeleita voi käydä joidenkin mielestä tylsäksi.

Takin vuori on hillitty eikä se ala myöskään välittömästi kääntöpuolelta, mikä on erinomainen asia. Ompeleet ovat pienet ja yksinkertaiset, mutta ne on tehty huomattavasti vaaleammalla langalla, mikä lisää niiden ”arvoa koristeina”.

Takki auki

Äitini ensimmäinen kommentti takin nähdessään oli jotakuinkin: ”Sullahan on jo talvitakki?”, mutta ei, tämä ei ole talvitakki. Puuvillan ja villan sekoite on hyvä muun muassa siksi, että takki ei ole niin kuuma kuin pelkkä tweed, vaikka pituutta löytyykin tavallista bleiseriä enemmän. Tästä syystä takkia on helppo käyttää päivittäin – jopa kesäkeleillä. Villan tuoman jäykkyyden myötä takin hihat pysyvät suorina ja näyttävät hyviltä, vaikka alla olisi esimerkiksi ”pussihihainen” paita. Tässä lookissa hyödynsin tosin aivan tavallista valkoista ruutupaitaa.

Sitä saattaisi helposti kuvitella, että ei slim fit -takki, joka on sopivan väljä liehuakseen perässä, näyttää kantajansa päällä säkiltä. Näin ei kuitenkaan onneksi ole! Seuraavat kuvasarjat demonstroivat takin istuvuutta eri määrän nappeja ollessa suljettuina.

Ylin nappi suljettuna

Kaksi ylintä suljettuna

Kaikki napit kiinni

Kuten aikaisemmin on tullut todistettua, kykenen tiukemmassakin takissa tekemään yhtä sun toista, joten tämä hieman löyhempi versio ei esittelyä sen suhteen siis kaipaa. Kuitenki, kolme nappia… Sangen mukava asia, sillä avaamalla joko yhden tai kaksi yli puolet takista on edelleen suljettuna tai auki, mikä mahdollistaa hauskahkon tyylin kävellä kädet taskussa. Tavallisissa kaksinappisissa bleisereisssä on ikävä kyllä se vika, että avaamalla yhden napin avaa jo puoli takkia.

Dandyish

I really am surprised (in a very positive way) for the number of foreigner readers of this blog. That’s why I’ve tried to do something special for you, who can not understand Finnish. For the first time there is no need to read. I’ve shot a short film to introduce my brand new navy smart coat. I’m so sorry because of the bad quality of voice and sound – and I’m more sorry ’bout my horrible accent. Still, there is one very positive thing to tell! You can watch tis video in HD – and I really do prefer that in full screen! Hope you like it!

 

Tässä siis oli uusi laivastonsininen smart coat’ini, jota tulevaisuudessa tulen käyttämään sekä liivin kanssa että ilman – päivästä riippuen. Tulevaisuudesta mainittakoon, että sain postissa pari päivää sitten uuden neuletakkini, joten kirjoittelen siitä luultavasti pian esittelyn. Välissä pitäisi ennättää kirjoitella myös kenkien huoltamisesta, joten ensikerralla onkin siis jotain aivan…. no jotain luettavaa kuitenkin!

Adjöö!

– Smucci