Too Sunny Sunday – Very Dark Look

Jotta kun olen enemmän harmaan sään ystäviä. Ja sateen – erityisesti sen. Sitten kevät keksiikin, että onpa hyvä aika alkaa kurkistella horisontista. Aurinko alkaa paistaa. Kun keli kirkastuu, Smucci synkistyy.

Sunny day – dark look

Noh, sitten kun on tarpeeksi tullut synkisteltyä, pitää myöntää sekin fakta, että ulkonakin on käytävä. Kun ulkona on pakkasta, on hyvä laittaa päälle myös takki. Joulun aikoihin kirjoittelin tänne voittamasti päällystakista esitellen muun muassa takin nappihalkion. Yksikään kuva ei kuitenkaan demonstroinut sitä, miten takki käyttäytyy istuttaessa – muutama ystäväni on sitä jopa kysynyt. Siispä pari kuvaa siitä, mutta sitä ennen muutama otos takista paristakin kuvakulmasta niille, jotka manttelini ensi kertaa näkevät.

  

Kuvat ovat nyt melkein oikealta kyljeltä, edestä ja vasemmalta kyljeltä – tai sitten ei pätkääkään sinne päin. Onkin siis aika tarttua punaiseen lankaan. Jokainen tietää, kuinka takki muuttuu pussimaiseksi istuttaessa. Voitte vain kuvitella, miltä näin pitkä palttoo kiinni napitettuna näyttäisi. Vaan ei hätää. Takin halkio on ratkaisu. Aivan samalla tavoin kuin frock-takeissa halkio nousee selkään saakka. Tämä mahdollistaa liepeiden vapaan liikkumisen. Kun takin liepeet eivät ole sidottuna toistensa liikkeisiin, ne mukautuvat hyvin niin kumarrettaessa, kyykistyttäessä kuin istuttaessakin.

Yllä olevasta kuvasta ilmenee hyvin se, kuinka liepeet pääsevät asettumaan vapaasti. Kun pitkä takki saa liikkua luonnollisesti, se ei ala pussittaa istuttaessa. Liepeet taittuvat nätisti alle ja helmat pysyvät suorina.

Istua voi muutenkin kuin perinteisesti. Kääntää vaikkapa tuolin toisin päin – tai levähtää kaupungilla ties minkä kukkapurkin päällä. Aina liepeet eivät siis jää istujan takaliston alle. Tällöin avonainen halkio mahdollistaa luonnollisen pudotuksen. Takki säilyttää suoran muotonsa takaa. Mikäli halkio olisi suljettuna, muoto olisi kupera ja kaareva eikä laskeutuisi takin leikkauksen mukaisesti.

For the foreign readers – most of you come from UK and USA. The main purpose of this post was to answer the question: how the coat reacts to different kind of positions of sitting? That is not so important. The most important thing is the video below. That’s for you my dear foreign readers.

Thank you!

Adjöö!

– Smucci

Super-Lenghty Duster-Like Overcoat

Vihdoin sain talvitakkini. Sellaisen, joka ylettää humanistillakin aivan nilkkoihin saakka. Pitää muten lämpöisenä merituulessa Helsingin katuja tallatessa. Se on hyvä se. Takista kuuluu kiitos Sonera X:n kampanjalle. Lisäksi on kiitettävä niin ystävääni Annia siitä, että hän uskollisesti levitti hakeustani eteenpäin kuin ystävääni Ollia, joka napsi tämän postauksen valokuvat. Kiitos.

Takki itsessään on, noh… ruskea ja pitkä. Kangas on 60% villaa, 40% viskoosia, vuoren ja päällykankaan välissä on tuulensuojakangas vielä erikseen. Kangas on myös hyvin raskasta, mutta tästä seikasta huolimatta myös hyvin, hyvin köykäisesti lainehtivaa. Ennen varsinaisia käytännön fotopiktuureja haluan esitellä muutaman teknisen seikän kuten vuoren ja halkion.

Räikeä vuori ja povitaskun pielinen antavat kivasti kontrastia

Vuori itsessään on kirkkaan sininen, povitaskujen piliset puolestaan kirkkaan oranssit. Muutoin hyvinkin tasaruskeaan takkiin nämä seikat tuovat kummasti eloa – kuin joulupukinpunainen (anteeksi värisokean termini) Crombie-takkiin. Vuoressa kulkee myös heikko kalanruotokuvio.

 

Takahalkio ylettyy selän puolelle saakka. Halkiota voi avata ja sulkea mielensä mukaan kätevästi napituksen avulla. Tästä on eritoten se hyöty, että se lisää takin käyttökuukausia – umpinainen selkämys mahdollistaisi vain talvikäytön, mutta näin takkia voi käyttää pitkälle kevääseen ja aloittaa aikaisin syksyllä, kun halkio lisää mukavuutta eikä savupiippu-efektiä pääse tapahtumaan.

Rintapielinen

Rintapielestä löytyy kolme nappia takin sulkemiseen sekä lisäksi yksi koriste nappi kummaltakin puolelta. Takin voi napittaa kummalta puolelta hyvänsä, joten kyseessä on unisex-malli. Kahden nappirivin etu on myös se, että kuljeskeltaessa napit auki, toinen puoli ei näytä vajaammalta kuin toinen.

Napit auki

Villasekoite takaa sen, että takki tulee nöyrtymään ajan kanssa. Näin ollen voikin helposti ennustaa, että tulevaisuudessa pieliset eivät nappit avoinna ole enää hyvin lähekkäin toisiaan, vaan ne tulevat taittumaan hieman taaemmas luoden avonaisemman vaikutelman.

Napit kiinni

Takki on kavennetettu siten, että se on alhaalta hieman leveämpi kuin ylhäältä. Tällätavoin vältytään tasapaksulta makkara-vaikutelmalta. Takissa on myös kaksi erittäin suurtta, mutta melko huomaammattomilta näyttävää taskua. Kaulus on myös mahdollista nostaa ylös, mikäli tuulinen keli ja kylmä viima niin vaativat.

Takaa päin napit suljettuina

Kun napit on napitettu ja kuva räpsästään selkäpuolelta, voi tyköistuvuuden nähdä hyvin. Samalla myös pitkä halkio erottuu edukseen. Yläselässä on myös omanlaisensa halkio, mikä lisää joustavuutta liikuskeltaessa. Tästä syystä takin saattoikin päällystakin tehtävästään huolimatta kavennuttaa erittäin istuvaksi.

Hieman eri kulmasta

Kuviin ilmestyi huivi pari fotoa sitten. Huivi on paitsi erittäin mukava varustus talvella luomaan lisälämpöä meikämandoliinin kaltaiselle, niin myös antamaan näköä yksiväriseen takkiin.

Räikeä vuori näkyy kauas

Vuori ja povitaskut erittuvat kauas hyvin – toivottavasti paremmin kuin irvistykseni. Samalla avonaiseksi levitettynä takin koko konkretisoituu paremmin.

Rio de Janeiro

Seuraavaksi hieman kuvia siitä, miten takki käyttäytyy eri asennoissa sekä miltä takki näyttää eri kuvakulmista.

Ay, ay , Captain

 

Kyseisillä skeittirampeilla olen ottanut kuvan miltei joka talvi. Viime talvena fotoa ei napattu allekirjoittaneen henkilökohtaisten kommervenkkien vuoksi.

Here is a very short English video brief about my new coat. The coat – as you can see – is very long, duster-like and made of wool blend. Well… I won’t bore you by explaining everything. You can watch the video and see all the pictures in this very article. If you have questions, I’ll do my best to answer them!

Kaikki hauska loppuu aikanaan – en tiedä miksi kirjoitin tuon. Nautin suuresti tämän artikkelin väsäämisestä, uskokaa pois. Nyt on kuitenkin aika jatkaa joulunpyhien tekemisiä; laittaa kohta sauna lämpeämään ja käydä happihyppelyllä raikkaassa ulkoilmassa. Seuraava postaus käsitteleekin joululahjojani.

Adjöö!

– Smucci